Jo varhain neiti D huomasi, että Dollituotteen valmistamien hyödykkeiden tähtäävissä toiminnoissa käytetään työkaluja ja suurin osa niistä vaatii toimiakseen sähköä. Tätä hyödykettä saadaan pistorasiasta, mutta miten se on sinne päätynyt? Luonnonmukaisia ympäristöarvoja kunnioittavana neiti D paheksuu ilmakehän kuormittamista ylenmääräisellä hiilidioksidilla ja osa kanssamatkustajista tuntuu paheksuvan voimakkaasti fuusiotekniikkaan perustuvaa sähköntuotantoa.

Neiti D on itse aina kuin päivänpaiste. Kuumina kesäpäivinä hän ei ole järin innostunut kuumasta ja pilvettömästä aurinkovoimasta. Sen sijaan vilvoittava tuuli on saanut hänet pohtimaan tuulen perimmäisiä ominaisuuksia, kuten sen syntyä, puhkumisvoimaa ja energiasisältöä. Tuulentupia rakennellessaan hän kertasi tuulitekniikan perusteet ja faktat Otavan pienen tietosanakirjan neljännestä osasta vuodelta 1928. Opuksessa kerrotaan mm., että tuulet ovat ilman konvektsionivirtauksia, jotka muodostuvat siitä, että eri seuduissa vallitseva erilainen lämpötila saa aikaan erilaisuuksia ilmanpaineessa, jolloin ilma alkaa virrata korkeamman paineen alueelta matalamman alueelle päin. Samassa lähdeteoksessa esitetään myös Buijs-Ballot’n keksimä mainio baarinen tuulisääntö: jos seisomme selkä tuulta vasten, on matalan (ilmanpaineen) alue vasemmalla kädellä hiukan eteenpäin, korkean oikealla taaksepäin. Erilaisia tuulia oli jo vuonna 1928 havaittu useita. Niitä ovat esim. paikallisesti havaitut föhn, sirocco, mistraali, hurrikaani, trombi, tuulispää ja pampero. Tuulettajia eli ventilaattoreita esiintyy ainakin jääkiekko-otteluissa sekä kotitalouksissa.

Neiti D:n omiin tutkimuksiin perustuu päätelmä, jonka mukaan tuuli yleensä puhaltaa horisontaalitasossa. Se sopii sellaisenaan tuulikellojen, -kanteleiden ja –viirien käyttövoimaksi. Energiapoliittisissa pohdinnoissaan neiti D päätyi aksioomaan, jonka mukaan tuulen alkuperäissuunta on kyettävä muuttamaan paitsi vertikaalitasoon myös kiertoliikkeeksi, jotta paikalliset pamperot kyetään valjastamaan energiantuotantoon. Neiti D pohti asiaa siivekkäiden ystäviensä kanssa. Ongelman ratkaisuksi syntyi kombinaatio, joka on yhdistelmä siipiä, akseleita ja laakereita sekä sokkelia, seiniä ja kattoa. Tämä kuusikulmainen ratkaisu pyörittää paitsi siipiään myös itseään pystyakselinsa ympäri.

Mikäli joku onnistuu kytkemään konstruktion nykyaikaisen kotitalouden sähköverkkoon, sen tuottamalla sähköenergialla voidaan helposti katsella mustavalko-TV:tä ilman kuvaa sekä pitää saunatilat huoneenlämpöisinä.

Kuvan myllyn mitat ovat: siipien kärkiväli 73 cm ja kokonaiskorkeus 78 cm. Samasta myllymallista on tehty myös puolikkaita ja puolitoistakertaisia versioita. Mittasuhteet voidaan sovittaa tilan ja tuuliolosuhteiden mukaan niin, että myllyn muoto säilyy samana.